ProZ.com translation contests »
Benevolent deception: "The placebo button effect" » English to Finnish » Entry by Outi Pollari


Source text in English

Translation by Outi Pollari (#25315)

Over the course of many years, without making any great fuss about it, the authorities in New York disabled most of the control buttons that once operated pedestrian-crossing lights in the city. Computerised timers, they had decided, almost always worked better. By 2004, fewer than 750 of 3,250 such buttons remained functional. The city government did not, however, take the disabled buttons away—beckoning countless fingers to futile pressing.

Initially, the buttons survived because of the cost of removing them. But it turned out that even inoperative buttons serve a purpose. Pedestrians who press a button are less likely to cross before the green man appears, says Tal Oron-Gilad of Ben-Gurion University of the Negev, in Israel. Having studied behaviour at crossings, she notes that people more readily obey a system which purports to heed their input.

Inoperative buttons produce placebo effects of this sort because people like an impression of control over systems they are using, says Eytan Adar, an expert on human-computer interaction at the University of Michigan, Ann Arbor. Dr Adar notes that his students commonly design software with a clickable “save” button that has no role other than to reassure those users who are unaware that their keystrokes are saved automatically anyway. Think of it, he says, as a touch of benevolent deception to counter the inherent coldness of the machine world.

That is one view. But, at road crossings at least, placebo buttons may also have a darker side. Ralf Risser, head of FACTUM, a Viennese institute that studies psychological factors in traffic systems, reckons that pedestrians’ awareness of their existence, and consequent resentment at the deception, now outweighs the benefits.
New Yorkin viranomaiset ovat useamman vuoden aikana vähitellen kytkeneet kaupungin useimpien jalankulkuliikennevalojen ohjauspainikkeet pois käytöstä sen suuremmin asiasta melua pitämättä. He olivat päätyneet käsitykseen, että tietokoneohjatut ajastimet toimivat lähes poikkeuksetta paremmin kuin jalankulkijoiden käyttämät painikkeet. Vuoteen 2004 mennessä enää 750 kaikkiaan 3250 ohjauspainikkeesta oli toiminnassa. Kaupunki ei kuitenkaan poistanut käytöstä pois kytkettyjä painikkeita, minkä vuoksi niitä paineltiin edelleen vaikka kuinka paljon – turhaan.

Alun perin painikkeet jätettiin paikoilleen, koska niiden purkaminen olisi tullut kalliiksi. Mutta kävi ilmi, että toimimattominakin painikkeista oli hyötyä. "Jalankulkijat, jotka painavat nappia, lähtevät vähemmän todennäköisesti ylittämään katua ennen kuin vihreä ukko ilmestyy", sanoo Tal Oron-Gilad Negevissä sijaitsevasta israelilaisesta Ben-Gurionin yliopistosta. Tutkiessaan ihmisten käyttäytymistä risteysalueilla hän on pannut merkille, että ihmiset ovat taipuvaisempia noudattamaan järjestelmää, joka edellyttää heiltä omaa toiminnallista panostusta.

”Toimimattomat painikkeet tuottavat tällaisen lumevaikutelman, koska ihmiset pitävät siitä, että he kokevat hallitsevansa käyttämäänsä järjestelmää”, sanoo Eytan Adar, Michiganin yliopistossa Ann Arborissa työskentelevä ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutuksen asiantuntija. Tohtori Adar on huomannut, että hänen oppilaansa lisäävät suunnittelemiinsa sovelluksiin yleensä klikattavan tallennuspainikkeen, jonka tarkoituksena on ainoastaan antaa varmuus tallentumisesta niille sovelluksen käyttäjille, jotka eivät ole tietoisia siitä, että heidän näppäinpainalluksensa tallentuvat joka tapauksessa automaattisesti. Hän sanoo, että sitä voi pitää pienenä hyväntahtoisena huijauksena, jonka tarkoituksena on lieventää konemaailmaan yhdistyvää kylmyyden mielikuvaa.

Se on yksi näkökanta. Mutta ainakin valoristeyksissä lumepainikkeet voivat nostattaa myös ikävämpää vastakaikua. Ralf Risser, liikennejärjestelmien psykologisia tekijöitä tutkivan wieniläisen FACTUM-instituutin johtaja on sitä mieltä, että jalankulkijoiden tietoisuus painikkeiden olemassaolosta ja huijatuksi tulemisen tajuamista seuraava ärtymys on nykyisin hyötyvaikutuksia suurempi.


Discuss this entry